© 2018 Turnipsi & Tuhatkauno. Kaikki oikeudet pidätetään.

 040 152 9002

posti@turnipsi.fi

y 2816802-4

facebook image
instagram link

Monimuotoisuutta puutarhaan

17/05/2017

kirjoittaja

 

 

Oman puutarhan monimuotoisuutta voi lisätä monella tavalla ja monesta syystä. Joka haluaa houkutella erityisesti perhosia puutarhaansa ja perustaa niitä houkuttelevan  perennapenkin. Toinen tykkää tarkkailla lintuja ja ottaa erityisesti linnut huomioon puutarhassaan. Kolmas on intohimoinen hyötypuutarhuri ja käyttää pölyttäjiä ja tuholaisia syöviä petohyönteisiä houkuttelevia kasveja. Ja neljäs tekee näitä kaikkea... 

 

Kaikelle elämälle on paikkansa puutarhassakin  

 

Tässä muutamia esimerkkejä:

Runsas lintukanta pitää hyönteisten määrän aisoissa. Vaikka linnunkakka ei ilahdutakaan puutarhakalusteilla, maalle se on hyvä fosforilisä, joka on yksi kasvien pääravinne. Lintuja voi houkutella pihapiiriinsä tiheillä pensasryhmillä, linnunpöntöillä ja kasveilla, jotka tarjoavat niille ruokaa.

Puutarhan mainioita luontokappaleita ovat siilit ja sammakot, jotka popsivat mm. etanoita. Siilit pitävät paikoista, joissa on tiheitä pensasryhmiä ja luonnonmukaisia nurmialueita. Sammakot puolestaan kaipaavat lammikon, jossa asustaa. Sen reunat olisi hyvä olla loivat ja kasvillisuuden rajaamat, että sieltä löytyisi hämäriä paikkoja sammakoille lymyttäviksi. Kumpikaan näistä ystävistä ei kuitenkaan ilahdu kissasta tai koirasta pihapiirissä.

Hyönteisiä on varsin moneen lähtöön. Onhan se kaikista lajirikkain porukka. Puutarhaan toivotetaan tervetulleiksi ainakin perhoset, mehiläiset, kimalaiset, ampiaisetkin sekä pölytystä että tuholaistorjuntaa hoitavat kukkakärpäset ja lois- ja petopistiäiset. Hyönteisiä houkutellaan pihapiiriin oikeilla kasvivalinnoilla ja majapaikoilla, jotka voi olla rakennettuja hyönteishotelleja, lahoaitoja tai vaikka pihapiiriin unohtuneita risukasoja. 

 

Monimuotoisuutta lisäävät kasvit eivät aina ole niitä samoja, joita tyypillisesti puutarhaan istutetaan. Toki joukossa on niitäkin. Usein vähemmän jalostettujen kasvien luontoarvo on suurempi. Joitain näistä on hankala löytää taimistoilta, silloin niitä voi luvan kanssa siirtää puutarhaan luonnosta. Tässä muutamia puuvartisia lueteltuina:

Tuomi (Prunus padus) houkuttelee kaikenlaista hyönteisväkeä: alkukesällä sen kukinta ruokkii pölyttäjiä ja monet perhosentoukat. Pistiäiset, kärpäset ja lukuisat muut viihtyvät tuomessa. Monet linnut myös syövät mielellään tuomenmarjoja. Tuomen haittapuolena on joinain vuosina iskevät tuomenkehrääjäkoit, jotka nakertavat tuomen paljaaksi ja peittävät sen valkoiseen seittiin. Haitta on kuitenkin pelkästään esteettinen. Tuomi kyllä kasvattaa lehtensä takaisin vielä samana kesänä. Suvaitsevaisin puutarhuri voi ajatella tätäkin monimuotoisuuden lisäämisenä...

Terttuselja (Sambucus racemosa) on suuri ja reheväkasvuinen pensas tai pikkupuu, joka tarjoaa hyviä piileskelypaikkoja niin linnuille kin hyönteisillekin. Sen kukinta saa runsaan määrän pölyttäjiä paikalle ja marjat ruokkii monia lintuja. Aikoinaan terttuselja kuului suurten talojen pihapiiriin.

Raita (Salix caprea) on yksi aivan parhaita monimuotisuuspuita. Siinä viihtyy monenmoiset hyönteiset sekä jäkälät ja sienet. Varhaisena kukkijana raidalla on todella tärkeä rooli ensimmäisenä liikkelle lähteneiden pölyttäjien ravintokasvina.

Pihlaja (Sorbus aucuparia) majoittaa lukuisat sammal- ja jäkälälajit, kukinnallaan houkuttelee mehiläisiä, kimalaisia, kovakuoriaisia ja kukkakärpäsiä ja marjat varmasti tulee syötyä lintujen toimesta. Hyötypuutarhurikin saattaa hyötyä pihlajasta pihallaan: sen on

todettu suojaavan omenapuita pihlajanmarjakoin hyökkäyksiltä. Koit valitsevat ennemmin pihlajan kuin omenan, jos on valinnan varaa.  

Muita hyviä monimuotoisuuspuita ja pensaita ovat tammi, saarni, heidet (lukuunottamatta lumipalloheittä, joka ei tuota marjoja), tuhkapensaat, aroniat, köynnöskuusamat ja kiulukoita tuottavat, ei niin jalostetut ruusut.

 

 

 

Monimuotoisuutta lisääviä perennoja on lukuisia. Tässä niistä jokunen, joista osa on myös yrttejä: 

Punahatut (Echinacea) kuuluu ehdottamasti parhaisiin perhoskukkiin. Myös kovakuoriaiset, kukkakärpäset ja mesipistiäiset viihtyvät punahatussa. Syksyllä linnutkin saavat osansa syömällä punahatun siemeniä.

Nauhukset (Ligularia) ovat päiväperhosille erinomaisia mesikasveja. Niiden isojen lehtien suojissa viihtyvät pikkumönkijät, kuten sammakot ja pienet jyrsijät. Talventörröttäjänä niiden siemenet ruokkivat lintuja.

Raunioyrtit (Symphytum) ovay parhaita mesipistiäiskasveja ja sopivat mainiosta hedelmä- ja marjatarhoihin pölyttäjiä houkuttelemaan. Muuta hyötyä raunioyrteistä on kompostin toiminnan ylläpitäjinä ja niistä tehtyä käytettä voi käyttää tuholaisten ja kasvitautien torjunnassa.

Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) huumaavalla tuoksullan houkuttelee yöperhosia ja kiitäjiä. Päiväperhoset ja mehiläiset myöskin arvostavat tätä kasvia.

Mintut (Mentha) kukkineen houkuttelevat kaikista eniten mehiläisiä ja kimalaisia. Myös kovakuoriaset ja kukkakärpäset pitävät mintusta. Kasvimaalla minttu karkoittaa tuoksullaan tuholaisila kuten muurahaisia ja kirvoja. Voimakkaina leviäjinä minttujen juuristo kannattaa rajata esim. istuttamalla minttu maahan upotettuun pohjattomaan sankoon.

Iisoppi (Hyssopus officinalis) miellyttää eritoten mehiläisiä ja kimalaisia, mutta myös perhosia. Iisopinkin tuoksun sanotaan karkoittavan tuholaisia. Sopii siis mainiosti vaikka kaalimaalle, josta ei tuholaisvalikoimaa puutu.

Mäkimeirami (Origanum vulgare) suorastaan kuhisee mehiläisiä ja pienempiä perhosia sen kukkiessa. 

Lipstikka (Levisticum officinalis) sarjakukkaisena kasvina on monen öttiäisen mieleen, erityisesti petohyönteisten kuten kukkakärpästen ja kovakuoriaisten. Perhosetkin pitävät lipstikasta ja linnut käyvät syksyllä lipstikan napsimassa siemeniä. Aikoinaan lipstikkaa pidettiin oivana kasvina lemmenjuomaan, josta sen englanninkielinen nimi "lovage" juontuu.

 

 

Hyötypuutarhaan hyötyeliöitä

 

Keittiöpuutarhurin parhaaksi ystäväksi voisi sanoa toimivaa monimuotoista ekosysteemiä. Silloin puutarhassa viihtyvät niin pölyttäjät kuin petohyönteisetkin. Tässä jokunen kasvi hyötypuutarhurin iloksi ja avuksi:

 

Yksi vihannes- ja mansikkamaitten riesa on punkit. Ei siis verta imevät puutiaiset vaan vihannes- ja mansikkapunkit. Niitä syövät kuitenkin petopunkit. Hyötytarhan reunoille kannattaa istuttaa petopunkkeja majoittavia puita ja pensaita. Näinä petopunkkipankkeina parhaiten toimivia lajeja ovat pähkinäpensas, tuomi, pihlaja, lehmus, tammi, jalava ja hevoskastanja.

 

Kukkakaistojen perustaminen hyötypuutarhoihin houkuttelee monia eri hyötyeliöitä pölyttämiseen ja tuholaistorjuntaan. Parhaiden kukkakaistojen kasvien joukussa on ilman muuta tattari ja tilli, korianteri sekä muut sarjakukkaiset kasvit. Muita hyviä lajeja kukkakaistoihin on mm: sikuri, ruiskaunokki, päivänkakkara, siankärsämö, pietaryrtti, mäkimeirami, piparminttu, mesiangervo.  Tuoksupielus houkuttelee erityisesti kirvojen luontaisia vihollisia, joten se on hyvä kasvi hedelmäpuiden luo.

 

 


Omalla pihalla kasvusto on suhteellisen nuorta. Pihaa kun on pitänyt hallussaan suuri määrä koivuja, joita on kaadatettu ja pilkottu klapeiksi tarpeen mukaa. Monimuotoisuutta lisääviä kasveja on ilmaantunut niille paikoille, joihin on koivuilta tullut tilaa. Sellaisia ovat rivistö pähkinäpensaita ja pensasryhmä, jonka keskellä on terttuselja.

Keittiöpuutarhurina kasvimaa laajenee vuosi vuodelta ja niin myös yrttien määrä, joita pörriäiset rakastavat. Sarjakukkaisista pihalla komeilee väinönputki ja joka vuosi kylvettävät tilli ja korianteri.

Kukkakaistassa minulla on yleensä ollut vain kehäkukkaa, joka kyllä steriloi maata ja sopii salaattiin, muttei ole muuten monimuotoisuuskasvien kärkeä ja unikkoa, koska se on niin kaunis. Ehkäpä tänä vuonna kylvän jonkun seoksen. Tattari ehdottomasti kiinnostaisi kokeilla.

Nurmikkoon on jätetty niittykohtia, joissa joka vuosi kukkien lajit ja määrä kasvavat. Sieltä löytyy yllä mainittua siankärsämöä ja kavereina sillä on ainakin leinikkejä, puna- ja valkoapilaa, mäkikuismaa ja eri kelloja.

Linnunpönttöjä on laitettu ja lasten kanssa nikkaroitu sirkuille lintulautakin. Ollaan muuten koko poppoo opittu liutu uusia lintuja! 

Kaadettujen koivujen ohuemmista oksista ollaan kasattu pihan molempiin päihin lahoaidat xl-koon hyönteishotelleiksi. Pihalla kököttävään vanhaan puiseen roskiskatokseen olisi tarkoitus tehdä pohjakerrokseen koppi siilille talvehtimista varten, keskikerrokseen hyönteishotelli ja yläkertaan vielä linnunpönttö. Saa nähdä tuleeko se tehtyä tänä vuonna... 

 

Olisi hauskaa, jos kommentoisit, miten olet lisännyt monimuotoisuutta omassa puutarhassasi!

 

Tästä se puutarhakausi alkaa oikein kunnolla, kun pihalla tarkenee ilman pitkiä kalsareita. Nautitaan siitä ja kaikesta surinasta, pörinästä ja sirkutuksesta ympärillä! 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

viimeksi kirjoitettua
Please reload

arkisto
Please reload

tunnisteet
seuraa tai tykkää